sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Hevoseton

 Takana nyt kaksi kokonaista viikkoa ilman tammani Lauraa.
Suru alkaa pikku hiljaan helpottaan.
 Onneksi on hoitoheppa joka lievittää ikävääni ja pääsen tallille puuhaileen.

Kaipuu on hevosen selkään on nyt kova viimeksi ratsastin kunnolla kaksi kuukautta sitten.

Iltaisin löydän itseni katselemassa myytäviä hevosia halu olisi kova ostaa uusi heppa jonka kanssa pääsis treenan ja ensi vuonna kisaan esteille.

Ostamista hidastaa tietty rahan puute.
Vuokraheppaa ei oikein tahdo löytyä sopivaa...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti